Jos teille sopii, niin kirjoitan teille tänne aina joskus novelleja, koska pidän novellien kirjoittamisesta. Kaikki nämä novellit ovat siis fiktiota.

Novelli #1, Syötävän hyvännäköinen Clarissa

Oli ensimmäinen päivä yläasteella. Viljami oli juuri muuttanut uudelle paikkakunnalle, eikä tuntenut tulevasta koulustaan kuin muutamia satunnaisia tyyppejä. Kun Viljami heräsi ensimmäisenä kouluaamuna, häntä alkoi kovasti jännittää. Entä jos en saakkaan yhtään kaveria? Entä jos kaikilla muilla luokkalaisillani pojilla on jo tyttöystävä, mutta minulla ei? Entä jos minua pidetään lapsellisena pellenä? Nämä kysymykset jäivät pyörimään pojan päähän.

Vihdoin hän istui koulun aulassa. Kello oli viittä vaille kahdeksan. Ja niinkuin hän oli luullutkin, lähes kaikki muut olivat isoissa porukoissa, paitsi hän. Mutta kuka käveli häntä kohti? Joku niin syötävän hyvännäköinen tyttö. Viljamilta meinasi mennä jalat alta kun hän näki tytön. "Moi!", tyttö sanoi ja istahti pojan viereen. "Mmmoi", Viljami sanoi vaistusti. "Sä oot varmaan myös uus täällä", tyttö kysyi. "No joo", Viljami vastasi jo rohkeammin. "Mäkin tulin tänne ekakertaa vasta tänään. Enkä mä tunne oikeen ketään", vastasi tyttö. "En mäkään", Viljami sanoi. "Clarissa", tyttö esittäytyi. "Viljami", sanoi poika. Hiljaisuutta seurasi kellon soitto. 

"No niin, seiskaluokkalaiset, koska en tunne teitä kaikkia, niin kertokaahan nimenne, harrastuksenne ja muutama sana itsestänne", luokanohjaaja sanoi. Odotellessaan vuoroaan Viljami ja Clarissa miettivät kovasti, mitä kertoisivat. Vihdoin tuli Clarissan vuoro. "Moi kaikki, oon Clarissa. Oon juuri vasta muuttanut tänne, harrastan ratsastusta, valokuvausta, ja onhan mulla paljon eläimiäkin. Tykkään kirjoittamisesta. Olen myös tosi liikunnallinen. Jos kuvaisi mua kolmella sanalla, oon avoin, helposti lähestyttävä ja rohkea. Muhun on helppo tutustua, ja mulla olikin ennen muuttoani paljon kavereita. Oon siis ihan mukava tyyppi!" Clarissa mietti. "Hyvä. Sitten on sinun vuorosi. Luokanohjaaja osoitti Clarissan vieressä istuvaa Viljamia.

"Mmmoi, oon Viljami. Mäkin vasta juuri olen muuttanut tänne. Oon aika ujo, mutta en tuttujen seurassa. Pelaan jalista, korista ja jääkiekkoa, soitan myös kitaraa ja rumpuja. Harrastan myös tanssia kahdeksatta vuotta. Jos pitäisi sanoa kolme sanaa itsestä, niin ehkä seikkailunhaluinen, oman tiensä kulkija ja spontaani" Viljami selitti. "Vai on täällä tämännäköistä porukkaa. Nyt ottakaa pari, ja kyselkää pariltanne kysymyksiä, jos esimerkiksi ette tunne häntä. Ottakaa mieluiten pari, jota ette tunne entuudestaan hyvin" luokanopettaja paasasi. 

Viljami ja Clarissa olivat pari. He kysyivätkin toisiltaan paljon kysymyksiä, ja he tulivat paljon tutummiksi. Kun välitunti koitti, nuoret menivät istumaan samalle paikalle, missä olivat ennen koulun alkuakin. 

Kun koulu loppui, Clarissa jäi odottamaan Viljamia koulun oven ulkopuolelle. "Moi, mennäänkö yhtämatkaa? Ois kiva mennä kahdestaan. "Mikäs siinä!" Viljami sanoi.

Kun he olivat kulkeneet Viljamin talolle, hän kysyi: "Voitaisko me nähdä jossain illalla? Mennäänkö vaikka kahville?" Clarissa mietti hetkisen. "Juu, se ois kivaa". "Nähdään tässä mun talon edessä kuudelta, käyks?" hän kysyi. "Joo, se sopii. Moikka" hän sanoi ja lähti kävelemään hymyssä suin kotiinsa. 

Illalla kello kuusi Clarissa ja Viljami tapasivat jälleen. He menivät kahvilaan. Viljami mietti, mitä sanoisi Clarissalle, ja miten voisi kertoa viestin. Hän nimittäin oli ihastunut Clarissaan. 

Kahvilassa kumpikin osti höyryävän mukin kaakaota. Kun he olivat juoneet, nuoret päättivät mennä puistoon. Siellä he istuivat penkille. Viljami totesi mielessään, että nyt se oli kerrottava tavalla tai toisella. "Tuota...mulla ois sulle vähän asiaa", hän aloitti. "Millaista asiaa?" Clarissa kysyi. "No, tota...mun pitää kertoo sulle yks juttu" Viljami sanoi. "Et välttämättä oo samaa mieltä, mutta se ei haittaa. Ja toivottavasti tää juttu ei pilaa meidän välejä"  Viljami mietti. "Mä oon ihastunu suhun" hän sanoi arasti. Clarissa katsoi Viljamia hetken silmiin. Sitten hän hyökkäsi Viljamiin kiinni ja suuteli häntä. "Sitten Clarissa tuli istumaan Viljamin syliin. "Nyt me ollaan sit ihan virallisesti yhdessä" hän sanoi rakastuneesti. "Joo, ollaan", Viljami kuiskasi.

Sitten he suutelivat uudestaan.